19 väitettä ryhmärakennuttamisesta – uhkaava uutuus vai vilpitön villitys?
1 February, 2018
An article about co-building in Finland (Finnish only).
Parempaa asumista halvemmalla? Vaivalloinen prosessi? Yhteisöllistä vai yksilöllistä? Monella meistä on käsitys ryhmärakennuttamisesta mutta on myös niitä, jotka eivät tiedä mistä on kysymys. Mitä on ryhmärakennuttaminen, mitkä mielikuvat ovat tosia ja mitkä kaipaavat oikaisua?
Syyskuussa 2015 voimaan tulleen ryhmärakennuttamislain mukaan ryhmärakennuttaminen on sitä, että ryhmä henkilöitä ryhtyy yhdessä rakennuttamaan taloa tarkoituksenaan hankkia itselleen tai perheelleen asunto. Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta on olemassa paljon aiheeseen liittyviä väitteitä ja mielikuvia, joista ollaan montaa mieltä.
1. Uusi keksintö
Uudistetusta lainsäädännöstä huolimatta kyseessä ei ole uusi keksintö. 1897 säädetyn ensimmäisen asunto-osakeyhtiölain oleellinen osa oli palvella ryhmärakennuttamisen mukaisia tarpeita. Merkittävä osa esimerkiksi Helsingin jugend-taloista on rakennettu ryhmärakennuttamisperiaatteella yhdistysten, sukujen ja ammattiliittojen toimesta. Ennen toista maailmansotaa ryhmärakennuttaminen oli Suomessa valtavirtaa ja vielä 1950- ja 60-lukujen vaihteessa jossakin määrin yleistä. Sen jälkeen asuntotuotannossa ja sen rahoittamisessa alettiin suosia gryndereitä, eli teolliseen asuntotuotantoon perustuvia kaupallisia urakoitsijoita ja rakennuttajia.
Helsingissä Nervanderinkadun ja Dagmarinkadun kulmassa sijaitseva asuinkerrostalo on vanhanajan ryhmärakennuttamiskohde. Rakennuttajina toimi useita 1800- ja 1900-lukujen suomalaisia merkkihenkilöitä esimerkiksi silloinen valtiokonttorin ylitirehtööri ja myöhemmin tasavallan presidentti Juho Kusti Paasikivi.
2. Ilmiöllä on useita nimiä
Ryhmärakennuttaminen sopii sekä pien-, että kerrostalorakentamiseen. Termit “hartiapankkirakentaminen” ja “omatoiminen rakentaminen” yhdistetään usein pientalojen omatoimiseen rakentamiseen tai niiden rakennuttamiseen. Tässä jutussa ryhmärakennuttamisella tarkoitetaan asuinkerrostalojen omatoimista rakennuttamista, jota yleensä kutsutaan “ryhmärakennuttamiseksi” tai myös “ryhmärakentamiseksi”. Todellisuudessa ihmiset eivät itse rakenna vaan ohjaavat omien asuntojensa rakentamista. Ryhmärakennuttamislaissa käytetään termiä “ryhmärakennuttaminen” kuten myös tässä jutussa. Ryhmärakennuttamislakia sovelletaan kaikkiin yli kolmen asunnon kohteisiin. Poikkeuksena ovat asumisoikeuskohteet, joihin ei sovelleta ryhmärakennuttamislakia vaan asumisoikeusyhdistyslakia.
3. Asukaslähtöisempää kuin gryndituotanto
Ryhmärakennuttamishankkeissa asukkaat vaikuttavat suunnitteluun ja tekevät päätökset. Grynderien hankkeissa asukas saa harvoin vaikuttaa suunnitteluun asuntonsa pintamateriaaleja enemmän ja grynderi tekee päätökset sen perusteella, minkä arvelee menevän kaupaksi. Kun arvioidaan asukkaan mahdollisuuksia vaikuttaa oman asuinpaikkansa luomiseen, on ryhmärakennuttaminen asukaslähtöisempää kuin gryndituotanto. Asunnon hankkiminen ryhmärakennuttamalla vie kuitenkin enemmän aikaa kuin valmiin asunnon ostaminen markkinoilta. Jos asukas haluaa uuden kerrostaloasunnon mahdollisimman nopeasti, eikä hänellä ole halua vaikuttaa suunnitteluratkaisuihin, on grynderin tarjoama asunto sopivampi.
4. Laadukkaat yhteistilat
Ryhmärakennuttaminen mahdollistaa yhteistilojen laatuun panostamisen asukkaille mielekkäällä tavalla. Esimerkiksi sauna-, keittiö-, huolto-, harrastus-, oleskelu- ja ulkotiloihin on mahdollista saada laadukkaita ratkaisuja kohtuuhintaan, koska kustannuksia on jakamassa suurempi määrä ihmisiä. Asukasvetoinen ryhmärakennuttaminen tarjoaa parhaan mahdollisuuden vaikuttaa yhteistilojen toteutumiseen. Konsulttivetoisissa hankkeissa konsultti päättää etukäteen jos aikoo varata yhteistiloja suunnitelmaan. Kaikissa tapauksissa asukaskohtaiset kustannukset jäävät pieniksi vaikka olisikin laaturatkaisuja.
Helsingin Jätkäsaaren asukasvetoisessa ryhmärakennuttamishankkeessa Malta-talossa on panostettu yhteistiloihin.
Kuvat © Tiia Ettala (kattoterassi) ja Jussi Tiainen (talvipuutarha)
5. Asukas- ja konsulttivetoinen ryhmärakennuttaminen on sama asia
Kokemus ryhmärakennuttamisesta on erilainen, jos rakennuttaa talon yhdessä asukasyhteisön kanssa kuin jos osallistuu konsulttivetoiseen hankkeeseen. Asukasvetoinen ryhmärakennuttaminen on alkuperäinen muoto. Sen etuja ovat täysi taloudellinen omaehtoisuus ja vaikutusmahdollisuudet suunnitteluun tontin valinnasta lähtien. Asukasvetoisuuden haasteena on hankkeiden omatoiminen johtaminen, joka voi johtaa asukkaiden vastuulla oleviin hallitsemattomiin kustannuksiin ja aikatauluihin. Salla Korpelan kirjoittama Ryhmärakennuttajan opas tarjoaa haasteisiin ratkaisuehdotuksia. Konsulttivetoinen ryhmärakennuttaminen on uudempi ammattilaisten kehittämä muoto, jossa hankkeen johtaminen ja rakennuttaminen on ammattilaisen vastuulla. Asukkaat pääsevät hankkeeseen vasta suunnittelun luonnosvaiheessa, eli myöhemmin kuin asukasvetoisessa hankkeessa. Viemällä hankkeen toteutuskelpoisen yleissuunnitelman tasolle ilman asukkaiden osallistumista voi konsultti tarjota asukkaalle alusta asti luotettavan aikataulun ja kustannusarvion. Näin ollen konsulttivetoisissa hankkeissa, joissa asukkaat voivat vaikuttaa lähinnä yhteistilojen käyttötarkoituksen ja omien asuntojensa suunnitteluun, vaikutusmahdollisuudet ovat pienemmät kuin asukasvetoisissa hankkeissa. Samasta syystä konsulttivetoiset hankkeet ovat asukkaan kannalta lyhyempiä prosesseja kuin asukasvetoiset hankkeet.
Suomessa sijaitsee muutamia ryhmärakennuttamisella tuotettuja uusia asuinkerrostaloja ja lisää on nousemassa. Kuvan hanke on Hem i stan ry yhdistyksen toteuttama Malta-talo, joka on Hitas-tontille rakennettu asukasvetoinen ryhmärakennuttamiskohde Helsingin Jätkäsaaressa. Malta-talon kaltaisessa asukasvetoisessa hankkeessa on mahdollista vaikuttaa hankkeen kaikkiin osa-alueisiin tontin valinnasta lähtien. Kohteen suunnittelijana toimi ARK-house arkkitehdit Oy. Malta-talon asuntojen keskimääräinen neliöhinta oli 5 100 €/m2.
Kuva © Jussi Tiainen
Helsingin Jätkäsaaressa sijaitsee myös toinen valmis ryhmärakennuttamiskohde. Hitas-tontille rakennetussa konsulttivetoisessa hankkeessa konsulttina toimi Saraco Oy ja arkkitehtinä Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy. Konsulttivetoisissa hankkeissa konsultti vie hankkeen omalla vastuulla toteutuskelpoisen yleissuunnitelman tasolle, jolloin asukkaan vaikutusmahdollisuudet painottuvat yhteistilojen käyttötarkoitukseen ja oman asunnon suunnitteluun. Juutinraumankadulla sijaitsevan kohteen asuntojen keskimääräinen neliöhinta oli 4 335 €/m2.
Kuva © Saraco Oy
6. Asuntorakentamisen Uber
Maailmalla yleistyvät jakamistalouteen perustuvat palvelut, kuten kuljetuksia tarjoava Uber ja väliaikaismajoitusta tarjoava Airbnb luovat uusia markkinoita, joissa olevia resursseja käytetään tehokkaammin ja palveluntarjoaja kohtaa käyttäjän ilman välikäsiä. Vaikka ryhmärakennuttamista ei suoraan voi verrata Uberin ja Airbnb:n kaltaisiin “on-demand” palveluihin, on ryhmärakennuttamisessa samaa henkeä koska se mahdollistaa asuinympäristön tehokkaamman yhteiskäytön ja myös markkinan, jossa asukasryhmät rakennuttavat asuntoja itselleen ilman välikäsiä.
7. Parempaa asumista halvalla
Ryhmärakennuttamishankkeissa asiakas ei maksa grynderin riskikatetta, jolloin kyseinen raha voidaan hyödyntää joko säästönä tai parannettuna laatuna. Monet ryhmärakennuttajat haluavat nimenomaan parempaa laatua ja vaikutusmahdollisuuksia, jolloin hankittavan asunnon hinta-/laatusuhde on tärkeämpi ominaisuus kuin pelkästään edullinen hinta. On hyvä muistaa myös se, että ryhmärakennuttamishankkeissa on enemmän yhteisesti sovittavia asioita kuin gryndihankkeessa, jolloin rakennuttamistehtäviin menee usein enemmän aikaa ja rahaa kuin perinteisissä hankkeissa. Jos ryhmärakennuttamishanke toteutetaan hallitusti, on tämä on kuitenkin pienempi kustannus kuin grynderin riskikate, jolloin se ei vaikuta ryhmärakennuttamisen kustannushyötyihin. Grynderitkin ovat huomanneet ryhmärakennuttamisen edut ja laajentaneet tarjontansa sisältämään ryhmärakennuttamisesta tuttuja elementtejä parantaakseen asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia.
8. Ryhmärakennuttaminen on riskitöntä
Grynderit ottavat uusia asuntoja rakentaessaan aina riskin, koska ikinä ei voi olla varma toteutuuko hankkeen kustannusarvio, menevätkö asunnot kaupaksi ja muuttuvatko suhdanteet. Tämän riskin he kattavat tavoittelemalla yleensä vähintään 20% myyntivoittoa. Ryhmärakennuttaminen perustuu siihen, että asukasryhmä tai konsultti ottaa riskin aikataulusta, kustannuksista ja asuntojen markkinoinnista. Asukasvetoisissa hankkeissa asukkailla on suurempien vaikutusmahdollisuuksien takia myös suuremmat riskit kuin konsulttivetoisissa hankkeissa, joissa konsultti vastaa hankkeen valmisteluista aiheutuvasta kustannusriskistä. Ryhmärakennuttamisessa niin sanottu myyntiriski on pieni, koska kaikille asunnoille on tiedossa ottaja heti kun asukasryhmä on koossa. Sen sijaan aikatauluun ja kustannusten hallintaan liittyvä riski on todellinen ja sitä voidaan hallita ryhmärakennuttamiseen erikoistuneiden ammattilaisten avulla. Sekä asukas-, että konsulttivetoisissa ryhmärakennuttamishankkeissa tarvitaan ammattilaisten apua. Asukasvetoisissa hankkeissa oleellisinta on hankkeen alussa saada mukaan ammattimainen projektinjohtaja, jonka kanssa hanketta viedään eteenpäin. Konsulttivetoisissa hankkeissa ammattiapu tulee automaattisesti.
9. Kaikki hankkeet onnistuvat
Jotkut Suomessa aloitetut ryhmärakennuttamishankkeet ovat epäonnistuneet. Epäonnistumisten syynä ei ole ollut ryhmärakennuttaminen itsessään vaan asiantuntijuuden puute. Innostuneet asukasryhmät ovat itsenäisesti lähteneet hankkeisiin, joiden ennakkoselvitykset toteutuskelpoisuudesta ovat olleet riittämättömät. Joissakin hankkeissa kohtaloksi on koitunut osaamaton projektinjohto tai rahoituksen saamisen vaikeudet. Kaikki hankkeet, joissa mukana on ollut osaavia ammattilaisia ovat tiettävästi onnistuneet. Rahoituksen saamiseen liittyvät hankaluudet ovat nekin helpottumassa. Kaikki kirjoittajan tiedossa olevat asukaskokemukset ovat positiivisia.
10. Aiheuttaa konflikteja
Ryhmärakennuttaminen on merkittävien yhteisten taloudellisten asioiden hoitamista. Konflikteja voi syntyä mutta niitä ei kannata pelätä, koska ne vievät asioita eteenpäin. Asukasvetoisissa hankkeissa asukkaat ovat itse vastuussa pelisääntöjen järjestämisestä ja siksi asukasvetoiseen hankkeeseen osallistuminen vaatii asukkaalta enemmän omaa panostusta konfliktien hallitsemiseen. Konsulttivetoisessa mallissa konflikteja hallitaan luomalla asukaslähtöiset pelisäännöt etukäteen.
11. Sopii vain omistusasumiseen
Tavallisin tapaus on itselleen omistusasuntoja rakennuttava asukasryhmä, joka on myös ryhmärakennuttamislain lähtökohta. Vuokra-asuntotuotannossa ryhmärakennuttaminen on teoriassa mahdollista joskaan vuokratalojen rakennuttajat eivät yleensä näe arvoa tietynlaiselle asukkaalle räätälöityjen asuntojen rakennuttamisessa. Välimuotojakin on olemassa, joista esimerkkinä ryhmärakennuttamisen periaatteella tehty Saarijärveläinen asumisoikeuskohde. Asumisoikeusyhdistyslaki mahdollistaa ryhmärakennuttamisen asumisoikeuskohteissa vaikka toiminta ei olekaan ryhmärakennuttamislain alaista.
Saarijärven Seudun Asumisoikeusyhdistyksen itselleen rakennuttama Omatoimi-niminen asuintalo valmistui vuonna 2015. Yhteisötalot mahdollistavat ikääntyville olosuhteet, joissa selviydytään mahdollisimman pitkään toinen toistaan tukien ilman ulkopuolista apua. Samalla säästyy yhteiskunnan varoja. Kohde rakennettiin asumisoikeusperiaatteella ja arkkitehtina toimi OOPEAA (Office for Peripheral Architecture).
Kuvat © Saarijärven Seudun Asumisoikeusyhdistys
12. Mahdollistaa samanhenkisen naapuruston
Asukasryhmä tutustuu toisiinsa jo suunnitteluvaiheessa jolloin ryhmärakennuttajilla on mahdollisuus ryhmäytyä toisiaan arjessa tukevaksi naapurustoksi. Asukasvetoisessa mallissa on mahdollista jo ennen suunnitteluvaihetta koota asukasryhmäksi joukko ihmisiä, jotka tietoisesti haluavat toistensa naapureiksi. Konsulttivetoisessa mallissa konsultti kokoaa asukasryhmän.
13. Pitää olla valmis ryhmä, että voi osallistua
Ryhmärakennuttamishankkeeseen voi liittyä niin kauan kun talossa on asuntoja vapaana. Myöhempi liittyminen tosin huonontaa vaikutusmahdollisuuksia. Toisaalta jos onnistuu löytämään itselleen sopivan ryhmän haluamaltaan sijainnilta, niin on mahdollisuus päästä nauttimaan ryhmärakennuttamisen eduista vähemmällä vaivalla ja lyhyemmällä aikataululla.
14. Sopii vain sosiaalisille ihmisille
Ryhmärakennuttaminen ei aseta vaatimuksia asumisen aikaiselle käyttäytymiselle. Sosiaaliset taidot korostuvat asukasvetoisissa hankkeissa, joissa yhteisten tilojen suunnitteluun vaikuttaminen ja myöhempi yhteiskäyttö vaatii joustavuutta ja yhteistyökykyä. Konsulttivetoisissa hankkeissa korostuu yksittäisten asuntojen suunnittelu, jolloin sosiaaliset taidot eivät ole yhtä oleellisessa osassa.
15. Pitää olla yhteisöllinen
Ryhmärakennuttaminen ei ole sama asia kuin yhteisöasuminen eikä yhteisöllisyyttä tuputeta kenellekään. Tärkeintä on asukkaiden toiveiden mukaisen asuinpaikan rakennuttaminen. Jos asukasryhmä ei ole yhteisöllinen, niin voivat he päättää, että heidän talosta ei tule yhteisöllistä ja kaikki paukut laitetaan jokaisen omaan asuntoon. Toisaalta ei-yhteisöllinen ryhmä on myös yhteisö, jolla on yhteinen tavoite. Siksi tulee hyväksyä hankkeen rakennuttamisvaiheessa vaadittava yhteistyö.
Ryhmärakennuttaminen mahdollistaa yksilölliset kerrostaloasunnot. Kuva Helsingin Jätkäsaaren Malta-talosta.
Kuva © Jussi Tiainen
16. Päätöksenteko ryhmässä on vaikeaa
Asukasvetoisissa hankkeissa asukkaat ovat itse vastuussa päätöksenteon järjestämisestä. Avoin keskustelukulttuuri ja tehokas projektinhallinta ovat tärkeitä, jotta mahdollistetaan yhteisten ja yksilöllisten tavoitteiden välinen tasapaino. Konsulttivetoisissa hankkeissa konsultti luo päätöksenteon pelisäännöt etukäteen.
17. Toimintamallit ovat valmiita
Nykyaikainen ryhmärakennuttaminen on kehityksensä alussa, eivätkä toimintamallit ole vielä vakiintuneita. Pilottihankkeiden myötä on päästy kehityksessä eteenpäin ja tulevaisuudessa on odotettavissa entistä tehokkaampia malleja niin asukas- kuin konsulttivetoiseen ryhmärakennuttamiseen. Ryhmärakennuttamisen eri muotoja esiintyy ympäri maailmaa. Euroopassa toiminta on yleistä ainakin Saksassa ja Tanskassa. Suomessa ei ole yhtä pitkää perinnettä nykyaikaiselle ryhmärakennuttamiselle kuin esimerkiksi Saksassa, mutta täällä ryhmärakennuttamisen lainsäädäntö ja toimintamallien kehittäminen on viety kansainvälisestikin katsottuna pitkälle. Ryhmärakennuttaminen on yleistymässä myös Ruotsissa. Suomen ensimmäinen nykyaikainen asukasvetoinen ryhmärakennuttamishanke Malta-talo kesti 5 vuotta ensimmäisten asukkaiden ryhmäytymisestä talon valmistumiseen. Vastaava aika Suomen ensimmäiselle nykyaikaiselle konsulttivetoiselle ryhmärakennuttamishankkeelle oli lähes 3 vuotta. Nyt vireillä olevissa konsulttihankkeissa odotusaika on n 2–2,5 vuotta. Tulevaisuudessa ajat voivat lyhentyä entisestään. Ryhmärakennuttaminen ei ole ollut yleistä Suomessa viime vuosikymmeninä, jolloin sitä varten ei myöskään ole kehitetty rahoitusmalleja. Nyt on merkkejä tilanteen paranemisesta ja pankkeja on mukana kehittämässä uusia rahoitusratkaisuja. Jotkut hankkeet ovat saaneet jopa 70% lainoituksen perustettavalle asuntoyhtiölle, jolloin loput 30% pitää rahoittaa asukkaiden henkilökohtaisilla varoilla tai lainoilla.
18. Ryhmärakennuttamalla voi hankkia sijoitusasunnon
Helsingissä Hitas-ehdot rajoittavat Hitas-tonteille rakennutettavia ryhmärakennuttamiskohteita niin, että yksittäinen kotitalous ei voi omistaa kuin yhden Hitas-asunnon. Vapailla markkinoilla on sen sijaan mahdollista soveltaa ryhmärakennuttamisperiaatetta asuntosijoittamiseen. Ryhmä yksityisiä sijoittajia voi yhdessä ostaa tontin ja rakennuttaa siihen haluamansa asunnot – ovat ne sitten omaan asumiseen tai vuokrattavaksi tarkoitettuja. Kyseistä mallia kehittää Suomessa rakennusliike Fira Oy. Perinteisen grynderin ja ammattisijoittajan tavoite on usein nopea tuotto, jolloin suunnittelua ja rakentamista ohjaa mahdollisimman alhaiset suunnittelu- ja rakennuskustannukset kuitenkin niin, että lakien asettamat laatuvaatimukset täyttyvät. Ryhmärakennuttajalla (on hän sitten itselleen asuntoa suunnitteleva tai vuokra-asuntoa rakennuttava) on todennäköisesti pidemmän aikavälin tuottotavoite sijoitukselleen. Pidemmän aikavälin tuottotavoite ohjaa pitkäjänteisempiin ratkaisuihin esimerkiksi tilankäytön, rakennusmateriaalien ja energiankulutuksen osalta. Pitkän aikavälin tuoton positiivisena sivutuotteena syntyy muuntojoustavia tiloja, laadukkaampia asuntoja ja kestävämpiä energiaratkaisuja.
Uuden asunnon hankintatapoja ovat omatoimirakentaminen, ryhmärakennuttaminen ja asuntokauppa.
Lähde: Saraco Oy
19. Ryhmärakennuttamalla voidaan luoda parempi maailma (kirjoittajan näkökulma)
Gryndaamalla tuotetut asuinkerrostalot olivat aikoinaan uuden ja paremman maailman symboleja. Maaseudulta kaupunkeihin virtaavat ihmiset tarvitsivat suuren määrän asuntoja lyhyessä ajassa ja gryndaajat tarjosivat näille massoille tehokkaasti tuotettua laatuasumista kohtuuhintaan. Jälkikäteen ajateltuna ei ole ollenkaan ihmeellistä, että gryndituotantoon perustuva asuminen saavutti suuren suosion ja asuntorakentamisen valta-aseman. Nyt eletään kuitenkin toisenlaisessa maailmassa kuin se, jonka varaan teollinen asuntotuotanto kehitettiin. Kaupungistuminen on jatkuvasti vahvistuva maailmanlaajuinen muutosvoima mutta tapa, jolla kaupunkeja rakennetaan on toinen. Ilmastonmuutos, asuntojen kalliit hinnat, ihmisten halu ja mahdollisuudet vaikuttaa oman ympäristönsä kehittämiseen, internetin ja digitaalisen teknologian mahdollistama viestintä, kaupunkiyhteisöjen aktiivisuus, vuorovaikutteinen suunnittelu ja jakamistalous ovat esimerkkejä asioista, jotka mahdollistavat ja myös vaativat uusia ratkaisuja kaupunkien kehittämiseen. Kaupunkiasumisen kysyntä on niin suurta, että se jo itsessään kannustaa kehittämään uusia ratkaisuja kasvaville markkinoille. Kysyntää on sekä perinteisille gryndereille että ryhmärakennuttamiselle. Asuntorakentamisessa ryhmärakennuttaminen vastaa moneen edellä mainittuun mahdollisuuteen ja tarpeeseen. Esimerkkejä ovat ryhmärakennuttamiselle ominaiset pitkällä aikavälillä kestävät tila-, energia- ja materiaaliratkaisut, hyvä hinta-/laatusuhde sekä mahdollisuus vaikuttaa oman asuinpaikan luomiseen. Nykyaikainen ryhmärakennuttaminen on kehityksensä alussa ja matkalla kohti laajempaa levinneisyyttä. Kuten Suomessa jo 1800-luvulla, myös tulevaisuudessa ihmiset voivat itse luoda omat unelmakaupunkinsa ryhmärakennuttamalla.
Kuva © Eelis Rytkönen
Asukkaat valitsevat itse kuinka paljon osallistuvat asuinpaikkansa suunnitteluun. Kuvat Fira Oy:n ryhmärakennuttamishankkeen “verstaasta”, eli suunnittelutapaamisesta, jossa asukkaat ja ammattilaiset käyvät yhdessä läpi hankkeen kokonaiskustannuksia sekä piha- ja yhteistilojen suunnitelmia.
Vastaukset jutussa esitettyihin väitteisiin on koostettu kirjoittajan omista kokemuksista osana ryhmärakennuttamiskohteen suunnitteluryhmää, keskustelemalla ryhmärakennuttamisen parissa toimivien aktiivien ja ammattilaisten kanssa, lukemalla Ryhmärakennuttamisen opas -kirjaa, analysoimalla aiheeseen liittyvää kyselyaineistoa sekä tutustumalla netistä löytyvään tietoon aiheesta. Tausta-aineistona on käytetty seuraavia lähteitä:
Keskustelut ryhmärakennuttamisen parissa toimivien aktiivien ja ammattilaisten kanssa
Kirjoittajan omat kokemukset osana ryhmärakennuttamiskohteiden suunnitteluryhmiä
Ryhmärakennuttaislaki (ajantasainen ryhmärakennuttamiseen liittyvä lainsäädäntö)
Ryhmärakennuttajan opas (Salla Korpelan kirjoittama opas asukaslähtöiseen ryhmärakennuttamiseen, 2015)
Ryhmärakennuttajat ry (Suomessa ryhmärakennuttamista edistävä yhdistys)
Käsityksiä ryhmärakennuttamisesta (kirjoittajan keväällä 2016 tuottama Facebook-kysely ryhmärakennuttamiseen liittyvistä käsityksistä)
“PÄÄKAUPUNKISEUTULAISTEN JA KEHYSKUNNISSA ASUVIEN MIELIPITEET RYHMÄRAKENTAMISESTA” (Rakennusliike Fira Oy:n tilaama, Taloustutkimus Oy:n keväällä 2015 toteuttama kysely, jonka tavoitteena oli selvittää 25-75-vuotiaiden pääkaupunkiseudulla ja kehyskunnissa asuvien käsityksiä ja mielikuvia ryhmärakentamisesta.)
RYHMÄRAKENNUTTAMISHANKKEEN RAHOITUS (Tiia Tuomi, Turun Ammattikorkeakoulu, Opinnäytetyö (AMK), Myyntityön koulutusohjelma, Rahoitus- ja vakuutuspalvelut, 2015)
Omatoiminen ryhmärakennuttaminen (Helsingin kaupungin kiinteistöviraston esitys aiheesta vuodelta 2012)
Erityiskiitos seuraaville henkilöille tekstin kommentoimisesta jutun työstämisvaiheessa:
Salla Korpela, Helsingin Jätkäsaaren Malta-talo -hankkeen vetäjä ja Ryhmärakennuttamisen opas -kirjan kirjoittaja
Juha Sarakorpi, Rakennuttajakonsulttiyritys Saraco Oy:n toimitusjohtaja
Eero Hiironen, Saarijärven Seudun Asumisoikeusyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja
Reijo Pesonen, Saarijärven Seudun Asumisoikeusyhdistyksen Omatoimi-hankkeen neuvonantaja
Henry Salo, rakennusliike Fira Oy:n strategiasta ja uusista liiketoiminnoista vastaava johtaja
Mikael Långström, rakennusliike Fira Oy:n alusta- ja ryhmärakennuttamisliiketoiminnan kehittäjä
